Kirkot
Viimeksi päivitetty 07.10.2010 09:45
Vuosi 1783
On vuosi 1783. Rovasti Gabriel Aspegren seisoo Rosenlundin pihapiirillä ja katselee maitaan. Hän on melko tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Suuresta kivinavetasta kuuluu lehmien, hevosten ja pienempien karjaeläinten ääniä, ja palvelusväki rientää ilta-askareisiinsa. Rovastin ajatukset siirtyvät seurakuntaan, josta hän on vastuussa. Hänen edeltäjistään, Pedersören rovasteista, kerrotaan tarinoita jo 1300-luvulta alkaen.
On vuosi 1783. Rovasti Gabriel Aspegren seisoo Rosenlundin pihapiirillä ja katselee maitaan. Hän on melko tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. Suuresta kivinavetasta kuuluu lehmien, hevosten ja pienempien karjaeläinten ääniä, ja palvelusväki rientää ilta-askareisiinsa. Rovastin ajatukset siirtyvät seurakuntaan, josta hän on vastuussa. Hänen edeltäjistään, Pedersören rovasteista, kerrotaan tarinoita jo 1300-luvulta alkaen.
Kirkon sakastissa olevassa ehtoolliskalkissa on vuosiluku 1429 ja suuressa kirkonkellossa, jolla kutsuttiin jumalanpalvelukseen, vuosiluku 1488. Kaikki tämä kertoo toimivasta jumalanpalveluselämästä seudulla jo katolisena aikana.
Uskonpuhdistus asetti lisääntyviä vaatimuksia saarnoihin ja kansan oman kielen opettamiseen. Tungos keskiajan kirkkoihin kävi yhä sietämättömämmäksi, erityisesti rukouspäivinä ja tärkeimpinä juhlapyhinä.
Vuonna 1760 rovasti teki aloitteen kirkon laajentamiseksi, mutta hyväksytyt piirustukset Tukholmasta saapuivat vasta tänä syksynä. Niitä odotellessa oli tungos hieman helpottunut, sillä vuonna 1775 kirkkoon rakennettiin lehteri. Lisäksi kappelikirkkojen rakentaminen jatkui - 1700-luvulla sellaiset rakennettiin mm. Ähtävälle, Evijärvelle ja Purmoon. Luodossa kappelikirkon rakentaminen oli juuri alkamassa.
Rovasti ei suinkaan aavistanut, että kappelikirkkojen ympärille alkaisi pian muodostua itsenäisiä seurakuntia. Eikä hän voinnut aavistaa, että jotkut niistä muodustaisivat 1900-luvun lopulla Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän.
